Liekki #01/2017, Pääkirjoitus

Ruotsinsuomalaisuus on kupla, johon kaikilla ruotsinsuomalaisilla ei ole pääsyä, kirjoittaa Kristian Borg ajatuksia herättävässä kolumnissaan. Eikö ole jo aika hyväksyä se että kaikki ruotsinsuomalaiset eivät osaa suomea, mutta ovat kuitenkin ruotsinsuomalaisia?

Ruotsin kieli- ja koulupolitiikka ei ole suonut kaikille edellytyksia suomen kielen säilyttämiseen. Kaikki tiedämme miten kovia taisteluja suomen kielestä Ruotsissa on käyty, eikä niitä läheskään aina ole voitettu.
Luulisin että Liekkikin voi tulevaisuudessa säilyäkseen julkaista myös ruotsinkielisiä tekstejä. Joskus alkuaikoina Liekissä olikin myös ruotsinkielisiä juttuja ja nekin on katsottava yhtä ruotsinsuomalaisiksi kuin
suomeksikin kirjoitetut jutut. Kristian Borgin kolumni on terveellistä luettavaa ruotsinsuomalaisen kulttuurin poissulkevasta kuplasta. En usko, että tosissamme haluamme osan ruotsinsuomalaisista jäävän kuplan ulkopuolelle.

– Erityisesti iloitsen, että ruotsinsuomalaiset, joiden juuret ovat Suomessa ja vanhemmat suomalaisia haluavat puhua suomalaisuudesta. Heissä on laulajia, näyttelijöitä, teatteriohjaajia, kirjailijoita jne. sanoo Arja Saijonmaa Liekin haastattelussa Helsingissä. Saijonmaa sanoo ruotsinsuomalaisten integroituneen niin syvälle Ruotsin yhteiskuntaan, että he ovat olennainen
osa maan kulttuuria.

Silti suomalaisuus ei näy Ruotsissa niin paljon kuin mitä näin suuri ja jo pitkään Ruotsissa asunut väestöryhmä edellyttäisi. Suomi 100 juhlavuosi on pyörähtänyt käyntiin ja Suomi ja suomalaisuus ovat näkyvämmin
kuin yleensä esillä tänä vuonna Ruotsissa ja ainakin Tukholmassa. Vielä on aivan liian aikaista koko vuotta arvioida – toivon vain, ettei suomalaisuus näkyisi eri muodoissa Ruotsissa pelkästään nyt juhlavuonna. Toivon,
että se olisi jo luonnollinen osa ruotsalaistakin kulttuuria. Samalla ruotsinsuomalaisuuden kuplaa on suurennettava,
sinne pääseminen ja siihen kuuluminen tehtävä helpommaksi ja päästettävä kaikki halukkaat sen sisäpuolelle kielestä huolimatta.

Tätä kirjoittaessa olen jo nähnyt lumipisaroiden kukkivan Tukholmassa – keväistä on, mutta ehkä talvi vielä yllättää. Tässä Liekin numerossa on kolmekin talvista kirjoitusta, esimerkiksi Raija Nybergin Hiihtäjä-runo.
Liekkiä julkaisevan Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien yhdistyksen Kaisa Vilhuinen –kirjallisuuspalkinto jaetaan huhtikuun lopulla ja ehdolla on tällä kertaa peräti 14 teosta. Raija Nyberg jakoi edellisen Kaisa Vilhuinen –palkinnon Arja Meskin kanssa kaksi vuotta sitten. Arja Meski
taas on antanut tähän numeroon julkaistavaksi Paperilyhdyn, käännöksensä Horace Engdahlin sanoittamasta Nyårsballongen – laulusta.

Liekki uudistuu niin kuin varmaan tätä lukiessasi olet huomannut. Graafinen suunnittelija Kirsi Leijonmarck on jo muuttanut Liekin ulkoasua ja muuttaa sitä myös jonkin verran tästäkin. Nyt on jo 41. vuosikerta
menossa – ollaan iloisia siitä että meillä on tämä lehti. Lähetä ihmeessa palautetta, juttuja tai juttuideoita. Ja jos et vielä ole uusinut tilausta tee se, tarvitsemme tilaajia – sivulta s. 25 löydät tilauslomakkeen.
Liekin lukijoille toivon keväisiä tuulia, aurinkoa ja iloa!

Jaana Johansson

Liekki #01/17

    Pääkirjoitus

     

     

     

Liekki #04/16

    Pääkirjoitus

    FINNJÄVLAR

     

     

Liekki #03/16

    Pääkirjoitus

    Erilaisuudesta elokuvaan

     

     

Liekki #02/16

    Pääkirjoitus

    Monen kulttuurin rikkaus ja rasitus

     

     

Liekki #01/16

    Pääkirjoitus

    Ruotsinsuomalaista

    kirjallisuutta 40 vuotta

     

     

Liekki #04/15

    Pääkirjoitus

    Kielen päällä

    Muuttuva ruotsinsuomalainen kirjallisuus

     

Liekki #03/15

    Pääkirjoitus

Liekki #02/15

    Pääkirjoitus

Liekki #01/15

    Pääkirjoitus

Liekki #04/14

    Pääkirjoitus

Liekki #03/14

 

    Pääkirjoitus

Liekki #02/14

    Pääkirjoitus

    Kielenpäällä

    Puheenvuoro

Liekki #01/14

    Pääkirjoitus

    Puheenvuoro