FINNJÄVLAR – mitenkähän sanan suomentaisi mietin matkalla Tukholman Söderiin. Suomalaispirut, vaikka sekään ei korvissani kuulosta yhtä pahalta kuin finnjävlar tai finnjävel. Olen sopinut tapaamisesta Kristian Borgin kanssa samana päivänä kun Yhdysvalloissa pidetään presidentin vaalit.
– Kuulin Finnjävel-sanaa kyllä koulunpihalla 80- ja 90-luvuilla, mutta ei se minulle mikään trauma ole, Kristian Borg sanoo hymyillen,  kun kysyn miksi antologian nimi on juuri Finnjävlar.
– Kirja leikkii ennakkoluuloilla ja stereotyypeillä ja se näkyy myös kirjan kannessa. Meillä toisen polven maahanmuuttajilla on etäisyyttä näihin asioihin ja suhtaudumme eri tavalla kuin vanhempamme näihin käsityksiin suomalaisuudesta. Pystymme uhmaamaankin valtaväestön ennakkoluuloja. Kristian kertoo.
– Finnjävlar puhdistaa myös vanhempiemme mainetta ja se on keino käsitellä suomalaisuudesta koettua häpeää. Haluamme olla ylpeitä suomalaisesta perinnöstämme, hän jatkaa.
– Tuntuu siltä että ruotsinsuomalaisten parissa on parhaillaan käynnissä kulturelli herätys. On Susanna Alakosken ja Mikael Niemen kirjat ja Nanna Huolmanin elokuva ja Mika Ronkaisen Laulu Koti-ikävästä. Tämä kirja on tavallaan jatkoa heidän teoksilleen, Kristian selvittää. 

Häpeän lajit

Suomalaisuudesta voi tuntea häpeää monella eri tavalla. Kristian luettelee miten joku saattaa hävetä sitä ettei osaa suomea tai että puhuu sitä huonosti, toinen taas häpeää sitä että puhuu ruotsia voimakkaalla suomalaiskorostuksella. Syitä häpeään on monia, myös köyhyys ja alempiarvoiset ammatit ja työtehtävät saattavat aiheuttaa häpeää.
– Mutta eikö kaikkia syrjitä jollakin lailla? kysyn.
– Ehkä mutta syrjimisen ja kiusaamisen kohteeksi joutuminen etnisen identiteetin takia on raskaampaa kuin se, että sinulle nauretaan kun joudut käyttämään silmälaseja. Siinähän on kyse siitä miten ilmaiset itsesi ja se on lähellä sitä millainen olet ihmisenä, siksi se on raskaampaa, Kristian sanoo ja lisää, ettei sitä voi verrata.

Kenelle Finnjävlar on tarkoitettu

– Ajattelin että ennen kaikkea ruotsalaiset lukisivat antologian sillä se tuo suomalaisuutta Ruotsissa näkyviin. Meillähän on pitkä yhteinen historia, siirtomaahistoria, jota ei tuoda esiin kouluopetuksessa tai lehtien sivuilla. Stereotypiat elävät edelleen Suomea käsittelevissä artikkeleissa tai jätetään huomiotta mediassa. Journalististen periaatteiden mukaan jo Suomen maantieteellinen läheisyys tekisi Suomen seuraamisen tärkeäksi mutta näin ei Borgin mukaan tapahdu.
– Ruotsalaismedia ei ole juurikaan osoittanut kiinnostusta kirjaa kohtaan.
Radiokanava P5 halusi tulla kirjan julkaisujuhlaan katsomaan miten suomalaiset juhlivat, Kristian nauraa ja jatkaa että he ilmeisesti olisivat kertoneet juhlista eksoottisena tapauksena.
–  Siinä en halunnut olla mukana, mutta sitten he muuttivat suunnitelmiaan ja suostuin.
Kirja on herättänyt huomiota Suomessa, Helsingin Sanomat teki siitä laajan artikkelin ja jopa videon. Myös kaikki ruotsinsuomalaiset tiedotusvälineet sekä Hufvudstadsbladet ovat huomioineet kirjan.

Keskustelu jatkuu
– Finnjävlar ei ole debattikirja vaan kertoo siitä miten kirjoittajat ovat itse kokeneet taustansa. Kaikki kirjoittajat ovat toisen polven ruotsinsuomalaisia enkä ole puuttunut heidän kertomuksiinsa, olen vain pyytänyt heitä kirjoittamaan. Kertomukset ovat aika henkilökohtaisia Kristian Borg sanoo. 
Hän kertoo valinneensa kirjoittajat, joilla tiesi olevan suomalaisuutta taustassaan, aluksi tuntemassaan pienessä piirissä. Sitten piiri laajeni ja hän toivoi antologiaan sekä sellaisia kirjoittajia, jotka olivat kirjoittaneet identiteetistä ja suomalaisuudesta aikaisemmin mutta myös sellaisia, jotka eivät olleet vielä selvittäneet kokemuksiaan julkisesti. 
– Olen ollut jo yhteydessä suomalaiseen kustantamoon, joka on kiinnostunut antologian kääntämisestä suomeksi. Olemme myös kaavailemassa Finnjävlar-podia, jossa keskustelu näistä asioista jatkuisi. Sen on kaavailtu alkavan jo tammikuussa. Ensi vuodeksi on suunnitteilla useita tilaisuuksia Finnjävlar-kirjan tiimoilta eri puolilla Ruotsia yhtenä Suomi 100–juhlavuoden tapahtumista.

Nykyisen ruotsinsuomalaisuuden paradoksi

Kristian Borg uskoo suomalaisten vähitellen muuttuvan näkyvämmäksi vähemmistöksi Ruotsissa. Osittain näin on jo käynytkin, hän sanoo, mutta toisaalta viimeisten kymmenen tai viidentoista vuoden aikana on tapahtunut kielen köyhtymistä. 
– Tänä päivänä Ruotsissa kasvavat suomalaistaustaiset unohtavat suomen kielen. Toisaalta olemme enemmän tapetilla mutta yhä harvempi puhuu suomea.
Minä näin kirjasta sen ilmestyttyä ensimmäistä kertaa maininnan Facebookissa, missä siitä kertovan päivityksen perään ilmestyi heti parin ihmisen kommentit. Kommenttien mukaan ei tämmöisestä kannattaisi puhua koska nämä ensimmäisen polven maahanmuuttajat, eivät olleet koskaan  kokeneet itseään syrjityiksi. Ajattelin harmistuneena, ettei sitten varmaan enää naistenkaan kannata puhua huonosta asemastaan, värillisten rasismista, saati juutalaisten muistella vainojaan. Onneksi tämä kirja on kirjoitettu, ajattelin.
8. marraskuuta, kun tapaamme lumisade ei vielä ole alkanut. Yhdysvaltojen presidentinvaalit ovat puheenaiheena kaikkialla missä ihmiset tapaavat. Mekin mietimme mitä tapahtuisi jos Trump voittaisi.
– Ehkä se herättäisi ihmisiä, vaikka herääminen saattaa tulla liian myöhään, Kristian sanoo. 

Ei enää yksin

Kysyn mikä merkitys Finnjävlar-antologialla on ja Kristian Borg vastaa voivansa puhua vain omasta puolestaan.
– Tätä kootessani olen huomannut suuren ruotsinsuomalaisen yhteisön enkä tunne itseäni enää yksinäiseksi. On niin monia muita, joilla on samantapaisia kokemuksia kerrottavanaan ja tässä on kyse siitä, että historiamme tuodaan ihmisten tietoisuuteen, näkyviin. Siihen meillä on oikeus.

Liekki #01/17

    Pääkirjoitus

     

     

     

Liekki #04/16

    Pääkirjoitus

    FINNJÄVLAR

     

     

Liekki #03/16

    Pääkirjoitus

    Erilaisuudesta elokuvaan

     

     

Liekki #02/16

    Pääkirjoitus

    Monen kulttuurin rikkaus ja rasitus

     

     

Liekki #01/16

    Pääkirjoitus

    Ruotsinsuomalaista

    kirjallisuutta 40 vuotta

     

     

Liekki #04/15

    Pääkirjoitus

    Kielen päällä

    Muuttuva ruotsinsuomalainen kirjallisuus

     

Liekki #03/15

    Pääkirjoitus

Liekki #02/15

    Pääkirjoitus

Liekki #01/15

    Pääkirjoitus

Liekki #04/14

    Pääkirjoitus

Liekki #03/14

 

    Pääkirjoitus

Liekki #02/14

    Pääkirjoitus

    Kielenpäällä

    Puheenvuoro

Liekki #01/14

    Pääkirjoitus

    Puheenvuoro