Kaisa Vilhuinen 2015 kahdelle runoilijalle

Runoilijat Arja Meski ja Raija Nyberg jakoivat teoksillaan vuoden 2015 Kaisa Vilhuinen-kirjallisuuspalkinnon. Ruotsinsuomalaisten kirjoittajien yhdistyksen perustama kirjallisuuspalkinto on nyt kymmenen vuotta vanha perinne. 10 000 kruunun suuruinen kirjallisuuspalkinto jaetaan joka toinen vuosi ja sen tarkoituksena on edistää ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden kehitystä.                   

Juuret kahdessa maassa
oksillani
kaksikieliset linnut
minä kurkottaudun ylös .

”Kun runo on hyvä, se tekee vaikeatkin asiat selväksi”, sanoi kirjallisuuspalkinnosta lopullisesti päättänyt teologian tohtori Jari Ristiniemi palkintopuheessaan. Ylläolevaa Raija Nybergin runoa hän käytti esimerkkinä. Tunnistan itseni runosta ja uskoisin että niin moni muukin meistä tänne joskus muualta muuttaneista.

Palkitut runot ja kunniamaininnan saaneet teokset:  

Raija Nybergin runoteos ”Ei kotia missään” pukee Ristiniemen mukaan naisen osaa nykymaailmassa sanoiksi. ”Lähimmät ihmiset, eläimet ja ympäröivä yhteiskunta saavat uuden, jopa filosofisen ulottuvuuden kun niitä runon kautta eritellään”, hän kirjoittaa.

 

 

Koko kesän
lehmät tulivat luo
Katsoivat kuin
kaltaistansa
ja silti
kuin en kuuluisi
tänne

Rupesin miettimään
voisinko muuttaa
täältä pois
vaihtaa väriä
olla vaikka musta

”Hegelin mukaanhan erittelemätön elämä on kuin mustat lehmät mustassa yössä: asioita, ihmisiä ja eläimiä ei voi erottaa toisistaan. Nybergin kieli on selvää, asioihin tarttuvaa kieltä ilman kiemuroita. Keskeinen teema on naisena oleminen, ”olla tosi”, epäily ja särkyvyys, ” Ristiniemi jatkoi palkintoperusteluja.

Arja Meskin avaruusrunot

 

on päivä kotiutunut päivä pitkä
aikaa auringon aikaa kuutamon
maailmasta maailmaan
tähtien tähden
voi täällä matkustaa

Arja Meski jatkaa Jari Ristiniemen mukaan 50-luvun avaruusrunoutta ja vie sen uuteen ulottuvuuteen. ” Päivätajunta ja alitajunta kohtaavat, yö ja päivä, vastakohdat muodostavat kokonaisuuden. Tänään ihmiset  lähettävät viestejä avaruuteen, toivoen vastausta, ehkä ymmärtämättä että mieli jon jotakin jossa avaruus ja maailmankaikkeus ilmentävät itseään, niiden fysiikkaa ja partikkelielementtejä. Maailmankaikkeus tapahtuu ja mieli on niitä tapahtumia rekisteröivä antennikalvo. ” Ristiniemi perusteli.  
Sädehtivä meteoriparvi
etelästä pohjoiseen
hitaasti himmeneviä valojuovia
konsertin unikuva tosi
Ukreonin silmät

unen kissa istui ikkunalla
tuijotti yöhön kuin kivettyneenä
näki selvästi jotakin
vaikka kaikki oli pelkkää mustaa
halusin nähdä mitä kissa näki
nähdä yöhön kissan silmin

Kunniamaininnat

 

Väinö Laiti sai kunniamaininnan teoksesta Elämä helvetintulen varjossa ja Jorma Keskitalo romaanista Ruotsiin.
”Väinö Laiti sai kunniamaininnan saamelaiselämän ja saamelaisten hahmottamisesta. Tällaista oli elämä Saamenmaalla noin sata vuotta sitten ja tästä alkaa moderni aika. Kirjan loppukohtauksella on oma taiteellinen arvonsa, se kuva on kaikessa traagisuudessaan sekä päätepiste ja symboli. Keskitalo saa kunniamaininnnan tarkasta Ruotsiin muuton kuvauksesta, erityisesti ihmisen luonteen kuvauksesta. Kirja näyttää, ettei ihmistä voida ymmärtää ainoastaan yhdestä perspektiivistä katsoen: Joku tuomitsee, mutta enää ei voida tuomita kun ihminen on kuollut ja valintojen todelliset syyt tulevat esille. ”  palkintoraadin Jari Ristiniemi perusteli.  

Palkintojenjako hallintoaluekunnissa

Huhtikuisen perjantai-iltapäivän tilaisuus houkutteli Haningen kulttuuritaloon väkeä tilaisuuteen kuulemaan suomalaisia säveltäjiä oopperalaulaja Daniel Ralphssonin tulkitsemina, runotaiteilija Reija Vuorelan runonlausuntaa ja Yksi Kaksi Orschestra soittoa.
 
  Kunnanneuvos Petri Salonen toi Haningen kunnan terveiset. Kaksi vuotta sitten Kaisa Vilhuinen-palkinto jaettiin Uppsalassa – tuolloin ensimmäistä kertaa palkinnonjaosta vastasi suomen kielen hallintoaluekunta. Ajatuksena olikin että palkinto vastedes jaetaan eri hallintoaluekunnissa, jotka rahoittavat palkinnon ja järjestävät palkinnonjakotilaisuuden. Haningesta Kaisa Vilhuinen-viestikapula siirtyy nyt Sigtunan kuntaan. Sigtuna on kunnostautunut suomalaiskysymyksissä aikaisemmin, Ruotsinsuomalainen valtuuskunta nimesi Sigtunan Vuoden ruotsinsuomalaiseksi kunnaksi 2013.

  Nimensä ja inspiraationsa nyt kuudetta kertaa  jaettu palkinto on saanut värmlanninsuomalaiselta Kaisa Vilhuiselta (1855-1941) joka edusti viimeistä suomen kieltä käyttävää värmlanninsuomalaista sukupolvea. Kaisa Vilhuinen osasi niin paljon kalevalalaisia runoja ja loitsuja että joidenkin lähteiden mukaan niistä olisi voinut syntyä vaikka uusi Kalevala.

 

Teksti ja kuvat: Jaana Johansson

 

Liekki #01/17

    Pääkirjoitus

     

     

     

Liekki #04/16

    Pääkirjoitus

    FINNJÄVLAR

     

     

Liekki #03/16

    Pääkirjoitus

    Erilaisuudesta elokuvaan

     

     

Liekki #02/16

    Pääkirjoitus

    Monen kulttuurin rikkaus ja rasitus

     

     

Liekki #01/16

    Pääkirjoitus

    Ruotsinsuomalaista

    kirjallisuutta 40 vuotta

     

     

Liekki #04/15

    Pääkirjoitus

    Kielen päällä

    Muuttuva ruotsinsuomalainen kirjallisuus

     

Liekki #03/15

    Pääkirjoitus

Liekki #02/15

    Pääkirjoitus

Liekki #01/15

    Pääkirjoitus

Liekki #04/14

    Pääkirjoitus

Liekki #03/14

 

    Pääkirjoitus

Liekki #02/14

    Pääkirjoitus

    Kielenpäällä

    Puheenvuoro

Liekki #01/14

    Pääkirjoitus

    Puheenvuoro